Kunta-ala kärsi syksyn poliittisista työtaisteluista

Kunnat ja kuntayhtymät joutuivat syksyllä 2018 useiden palkansaajajärjestöjen poliittisten työtaisteluiden kohteeksi. Työtaistelut toteutettiin useissa erissä syys- ja lokakuun aika. Keinoina olivat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot sekä lakot.

Poliittiset työtaistelut olivat kunta-alalle kohtuuttomia, sillä perimiltään ne kohdistuivat maan hallitukseen. Järjestöt vastustivat hallituksen esitystä muuttaa irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Valmisteilla ollut laki ei koskenut kunta-alan työpaikkoja.

Järjestöpolitiikka toimien taustalla

KT katsoi syksyllä 2018, että kyse oli itseään ruokkivasta järjestöpoliittisesta kierteestä. Kaikki kunta-alan järjestöt eivät rajanneet työtaistelun ulkopuolelle toimintoja, joissa on kyse kansalaisten hengestä, terveydestä ja turvallisuudesta.

Kunta-alalla työtaisteluun osallistui Superin, Tehyn, Jytyn, JHL:n, Talentian ja Terveydenhoitajaliiton jäseniä. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevät virkasuhteiset eivät voi lain mukaan osallistua poliittisiin työtaisteluihin.

Työtaistelujen kohdentamista kunta-alalle ei voinut ymmärtää senkään vuoksi, että alan työpaikat ovat turvallisia ja vakaita. Maan hallitus tai kukaan muukaan ei 2018 esittänyt muutoksia suurten työnantajien irtisanomisperusteisiin.

Kuntatyönantajilla on vastuu palvelujen järjestämisestä myös työtaistelutilanteissa. Siksi työnantajat käyttivät työnjohto-oikeuksiaan turvatakseen palvelut ja potilasturvallisuuden. Työtaisteluiden päätyttyä tehdyn selvityksen mukaan poliittiset lakot haittasivat selvästi kuntalaisten elämää.

Kunta-alalle merkittävää haittaa

Kuntatyönantajilta kerättyjen vastausten mukaan eniten haittaa kunnissa koitui ruokapalveluille muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa. Vastaajista miltei 70 prosenttia oli sitä mieltä, että haittaa kertyi paljon tai erittäin paljon.

Siivoustoimessa lähes 60 prosenttia kuntatyönantajista koki erittäin tai melko paljon haittaa. Liikuntatoimessa luku oli vielä 40 prosenttia, kiinteistötoimessa ja kulttuuritoimessa vähemmän. Eräässä kunnassa jäi kokonaan hoitamatta päiväkotien, uimahallien ja liikuntapaikkojen puhtauspalvelut. Kuntatyönantajan arvion mukaan lakko vaaransi asiakkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta.

Terveydenhuollossa jouduttiin siirtämään joitakin kiireettömiä leikkauksia ja muita toimenpiteitä, mutta potilasturvallisuus ei vaarantanut. Sosiaalitoimessa oli erityisesti kotihoidossa ja vanhusten palveluissa sijaisten saanti vaikeaa. Osa päiväkodeista jouduttiin sulkemaan normaalia aikaisemmin. Myös vanhemmat joutuivat joustamaan lastensa hakuajoissa.

Esimiehille työvuorojen ja sijaisuuksien järjestäminen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana aiheutti paljon lisätyötä. Vaikeinta oli sijaisten saaminen hoitamaan yllättäviä poissaloja kuten sairaustapauksia.
Useat kuntatyönantajat kertoivat, että etenkin lokakuinen poliittinen lakko myös kärjisti ilmapiiriä työpaikoilla.

Lainsäädäntö vanhasta maailmasta

Poliittinen lakko ei kohdistu voimassa oleviin työehtosopimuksiin, mutta se rikkoo työrauhan ja vaarantaa kunta-alalla lakisääteistä palvelutuotantoa. Pitkät työtaistelut ovat korvautuneet lyhytaikaisilla lakoilla sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla. Uutta ovat myös ”surulakot”, jotka perustuvat jostain työnantajan toimesta aiheutuneeseen pahan mielen kokemukseen.

Työtaisteluoikeudet nojaavat työelämän peruslakeihin, jotka ovat Suomen lainsäädännön vanhimpia osia. Työehtosopimuslaki on vuodelta 1946 ja laki työriitojen sovittelusta vuodelta 1962.

KT:n näkökulmasta nämä lait ovat vanhentuneita. Niitä säädettäessä suomalainen yhteiskunta työmarkkinajärjestelmä olivat hyvin erilaisia kuin nykyään. Yritykset uudistaa järjestelmää ovat vuosien kuluessa kuitenkin kaatuneet. Viimeisin suuri yritys oli 2013–2015, jolloin työmarkkinajärjestöt arvioivat yhteisessä työryhmässä työrauha- ja neuvottelujärjestelmää onnistumatta löytämään yksimielisyyttä.

KT:n tärkein tehtävä on työrauhan pitäminen ja kunnallisen palvelutuotannon turvaaminen kaikissa oloissa, myös työtaistelujen aikana. Nykyinen neuvottelujärjestelmä antaa tälle täydet mahdollisuudet. Sen sijaan esimerkiksi suojelutyöstä annetut määräykset vaativat uudistamista. Nykyisin ainoastaan lakon ulkopuolella on virkasuhteinen henkilö, joka on velvollinen tekemään työtaistelun aikana suojelutyötä.