Lainsäädännön muutoksia

Toimintavuonna tuli voimaan eräitä lakimuutoksia, joilla oli merkitystä kunta-alan palvelussuhteisiin.

Uusi laki ammatilliseen koulutukseen

Laki ammatillisesta koulutuksesta tuli voimaan tammikuun alussa. Uusi laki korvasi lain ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Lakiuudistus vaikutti neuvotteluihin kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta. Vuosityöaikajärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa 1. elokuuta 2020 mennessä.

Vuoden alussa muutettiin myös ammatillisten oppilaitosten opettajien kelpoisuuksia. Kelpoisuusasetusta päivitettiin vastaamaan uusia ammatillista koulutusta koskevia säädöksiä. Uuden asetuksen mukaan rehtorilta vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa.

Muutoksia viranhaltijalakiin

Viranhaltijalakiin tuli kaksi muutosta, jotka koskivat pitkäaikaistyöttömän ottamista määräaikaiseen virkasuhteeseen ja koeajan pidentämistä työkyvyttömyyden tai perhevapaan perusteella.

Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos viranhaltija on työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi ollut poissa työstä. Koeaikaa voi pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.

Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa henkilöstörakennetta

Varhaiskasvatuslain kokonaisuudistusta koskeva laki tuli voimaan 1. syyskuuta. Uusi varhaiskasvatuslaki ja valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta kokoaa aiemmin useisiin lakeihin ja asetuksiin perustuneita säännöksiä. 

Uusi varhaiskasvatuslaki yhtenäistää varhaiskasvatuksessa käytettäviä tehtävänimikkeitä. Laissa säädetään kelpoisuusehtoihin perustuvista tehtävänimikkeistä. Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimukset nousivat. Uudessa laissa eriytettiin varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimikkeet ja kelpoisuusvaatimukset.

Vuoden 2030 alussa tulee voimaan varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta koskeva muutos. Se edellyttää, että päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta mitoitukseen laskettavasta henkilökunnasta varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus on kahdella kolmasosalla. Heistä vähintään puolella on oltava varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla pitää olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Työsopimuslakiin muutoksia

Työsopimuslakiin ja työaikalakiin tuli muutoksia, jotka koskevat vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden asemaa. Vaihtelevan työajan sopimusten käyttöalaa rajoitettiin tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoimatarve. Lisäksi työnantajan olisi vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työntekijälle selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. 

Työsopimuslakia ja kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia muutettiin siten, että työnantaja voi tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen ja ottaa opiskelijan määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen työnantajalle laissa säädetyn lisätyön tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuuden estämättä. Muutokset tulivat voimaan heinäkuussa.

Työsopimuslain henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevaa säännöstä muutettiin siten, että irtisanomisperusteelta vaadittavaa asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa pitää ottaa huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. 

Laki rokotussuojasta voimaan

Maaliskuun alussa tuli voimaan työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotussuojaa koskeva lakisäännös, tartuntatautilain 48 §:n muutos.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, työnantaja saa käyttää vain erityisestä syystä työskentelyyn henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Laki velvoittaa työnantajia huolehtimaan, että rokotussuoja on kunnossa.