Paikalliset tulkintaerimielisyydet

Jos virka- tai työehtosopimuksen määräyksien tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy paikallisesti erimielisyyttä, niistä käydään paikallisen työnantajan ja pääsopijajärjestön edustajien kesken paikallisneuvottelut.

Neuvottelumenettelystä on määräykset kunnallisessa pääsopimuksessa. Suurin osa työ- ja virkaehtosopimusmääräyksiin liittyvistä erimielisyyksistä ratkeaa paikallisella tasolla, mikä on myös KT:n tavoite. 

Mikäli paikallisneuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, paikallinen tulkintaerimielisyys voidaan tuoda ratkaistavaksi KT:n ja pääsopijajärjestön väliseen keskusneuvotteluun.

103 keskusneuvottelupyyntöä

Toimintavuonna KT:lle jätettiin 103 keskusneuvottelupyyntöä. Keskusneuvottelu voi päättyä yksimieliseen ratkaisuun, molempien osapuolten kompromissiin tai se voi jäädä erimieliseksi. Osa keskusneuvotteluista sisältää hyvin laajoja kokonaisuuksia ja vaativat paljon selvittelyä. Keskusneuvottelut voivat olla vireillä hyvin pitkään.

Mikäli erimielisyys ei ratkea keskusneuvotteluissa, asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Toimintavuonna tuli vireille yhteensä 15 työtuomioistuinasiaa. Määrä kasvoi huomattavasti edellisvuodesta, jolloin tuli vireille kaksi työtuomioistuinasiaa. 

Toimintavuonna työtuomioistuin antoi alla olevat merkittävät kunta-alaa koskevat ratkaisut: 

  • Työtuomioistuimen ratkaisu TT 2018:3: Työtuomioistuin ratkaisi, että työnantajan päätös aloittaa uusien opettajien palvelussuhde ja palkanmaksu vasta VESO-päivästä on OVTES:n palkkausmääräysten mukainen. Päätös vahvisti, että virkaehtosopimuksella ei voi sopia palvelussuhteen aloittamisen ajankohdasta. Kunnat päättävät itsenäisesti henkilöstönsä palvelussuhteiden aloittamisajankohdan ja tämä koskee myös opetushenkilöstöä.
  • Työtuomioistuimen ratkaisu TT 2018:18: Työnantaja oli maksanut eräille työntekijöille korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin samaa työtä tekeville, vaativuustasoltaan samalla tai korkeammalla tasolla oleville työntekijöille. Työtuomioistuimen päätöksessä työnantaja ei ollut esittänyt hyväksyttävää, työntekijöiden tehtävistä tai heidän asemastaan johtuvaa perustetta maksaa erisuuruisia tehtäväkohtaisia palkkoja samoista tehtävistä huomattavan pitkän ajan tapahtuneen liikkeenluovutuksen jälkeen. Palkkaerojen tasoittamiseksi ei myöskään ollut enää olemassa suunnitelmaa.

Muita merkittäviä oikeuden ratkaisuja 2018

Korkein oikeus antoi muun muassa seuraavat ennakkopäätökset:

  • Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2018:10: Korkein oikeus ratkaisi, että työ kuului työaikalain soveltamisalaan ja kanteessa vaaditut työaikakorvaukset kuuluivat työaikalain 38 §:ssä säädetyn kanneajan piiriin. Sellaisten vaatimusten vanhentumista, jotka perustuvat työaikalain työaikaa koskevaan sääntelyyn, arvioidaan työaikalain kanneaikasäännöksen pohjalta eikä työsopimuslain 13 luvun 9 §:n pohjalta.
  • Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2018:40: Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työntekijä oli oikeutettu sairausajan palkkaan ensimmäiseltä sairauslomajaksoltaan, mutta ei hänen työtaisteluun osallistumisensa jälkeiseltä ajalta. Työtaistelu koski työntekoa ns. OTO-vuoroilla. Työntekijä oli ollut vuosilomalla työtaistelun alkaessa, joka jälkeen hän oli jäänyt välittömästi sairauslomalle, joka oli alkanut samana päivänä kuin työntekijän ensimmäinen työtaistelun piirissä ollut työvuoro. Ensimmäisen sairauslomansa jälkeen työntekijä oli osallistunut työtaisteluun, minkä jälkeen hän oli jälleen ollut sairauslomalla OTO-vuorojensa aikana.
  • Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2018:57: Korkein oikeus ratkaisi, että lomauttamiselle oli ollut työsopimuslain mukainen peruste. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ollut yhtiö oli lomauttanut noin 2 500 työntekijäänsä 12 päivän ajaksi. Samaan aikaan porrastetusti toteutettujen lomautusten kanssa yhtiön palveluksesta oli poistunut työntekijöitä, joiden tilalle yhtiö oli palkannut uusia työntekijöitä. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, ettei yhtiö ollut kohtuudella voinut tarjota tätä työtä lomautettaville työntekijöille.
  • Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset KKO 2018:64, 2018:65, 2018:66: Korkein oikeus antoi kolme ennakkopäätöstä joulukuussa liittyen liikkeen luovutukseen. Korkein oikeus katsoi liiketoimea ja liikettä kuvaavien tosiseikkojen kokonaisarviointien perusteella jokaista erikseen, että 1. iltapäiväkerhotoimintaa harjoittaneen, 2. tehostettua palveluasumisen palveluja tuottaneen ja 3. vanhusten kotihoitopalveluja tarjonneiden yksiköiden pysyneen niin samankaltaisena, että jokaisessa tapauksessa kyseessä oli ollut liikkeen luovutukset.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehtiin muun muassa seuraavat päätökset:

  • Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO 2018:71: Viranhaltijalain 44 §:n 2 momentin säännöksen tarkoituksena on antaa työnantajalle mahdollisuus korjata alkuperäistä irtisanomispäätöstä rasittavat menettelyvirheet. Viranhaltijan virkasuhteen ei katsota jatkuvan alkuperäisen irtisanomisajan jälkeen, jos irtisanomispäätökselle on ollut materiaaliset perusteet. Sillä seikalla, että viranhaltijan virkasuhde olisi muulla perusteella päättynyt ennen uuden irtisanomispäätöksen tekemistä, ei ollut vaikutusta viranomaisen mahdollisuuteen tehdä uusi irtisanomispäätös viranhaltijalain 44 §:n 2 momentin perusteella.
  • Korkeimman hallinto-oikeuden muu päätös 5980, 19.12.2018: Korkein hallinto-oikeuden päätöksen mukaan määräaikaisen opettajan ottaminen vain opetukselliselle ajalle, ei ole syrjivää. Määräaikaisen virkasuhteen päättäminen kesäkeskeytyksen alkuun ei ole Euroopan neuvoston määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen syrjimättömyyden periaatteen vastaista. Viranhaltijalain määräaikaisuuden perusteita koskevassa säännöksessä ei määritellä määräajan pituutta, vaan määräajan pituus määräytyy tarpeen mukaan.